MIELUISA MATKA
|
|
Wanha Tapola. Tässä osassa rakennusta toimi Himalansaaren postitoimisto. |
|
|
Tapolassa toimi myös koulu. Tässä koulun pihapiiri. Oppilaita koulussa oli lukuisa määrä. Alla heistä luokkakuva, josta varmaankin vielä tänäkin päivänä löytyy jollekin muutama tuttu henkilö. |
Alakoululaisia Tapolan koulun pihalla vuonna 1932. Opettaja Alina Tikka. Tämän valokuvan on aikoinaan ottanut Ilmari Liukkonen.
Himalansaaren yliopisto
Tässä, varsinaisessa koulurakennuksessa, Himalansaaren koulu toimi 99 vuotta vuoteen 1992, minkä jälkeen se myytiin nykyisille omistajille.
Nykyisin vanhassa koulurakennuksessa toimii Sinisen Saimaan taideinstituutti, jota isännöivät Pirjo ja Hannu Jokela.
Sinisen Saimaan taideinstituutissa järjestetään erilaisia kursseja, teemoina vesivärimaalaus, valokuvaus ym.
Himalansaaren vanhimpiin asumuksiin kuuluu saaren eteläosassa sijaitseva Kieveri, kuva tässä:
KIEVERI
Sama suku on hallinnut Kieveriä vuodesta 1685 asti. Nykyisin tila on kesäkäytössä. Nimi juontanee aikaisemmalta ajalta, jolloin kyseisessä talossa on toiminut kestikievari.
Olen kiinnostunut tämän talon historiasta,joten jos jollain olisi tietoa asioista niin minuun yhteyttä. Talossa "havisee" minun mielestäni menneen ajan historiaa.
Tähän väliin voisin kirjoittaa muistelman palatakseni ajassa taaksepäin noin 50 vuotta. Silloinen Himaalansaari, Saimaan sydämessä, oli toimintaa ja elämää täynnä, lähes joka talossa oli katras lapsia, olihan sota muutama vuosi sitten vasta loppunut. Joka talosta kuului koiran haukuntaa, lehmän ammuntaa, vasarointia, kirveen pauketta ja sahauksen ääniä. Hevoset ja polkupyörät olivat kulkuneuvoja, joilla liikuttiin, tietysti talvella lisäksi sukset ja potkukelkat.
Linja-auto pyörähti saarella pari kertaa viikossa. Sillä pääsi Mikkeliin kahden tunnin istumisen jälkeen ja illalla takaisin.
Meidän, saaren eteläpuoleisten asukkaiden oli haettava posti 2½ kilometrin päästä Häkkäsestä, jonne posti tuotiin Heiniemeltä. Postin haku oli jaettu siten, että yksi talo haki postin aina viikon ajan kerrallaan.
Taloja oli tässä ympyrässä 5. Kökkö, Kieveri, Ylä-Anttila, Ala-Anttila ja Rantala.
Joka viides viikko siis pääsin tälle minulle mieluisalle matkalle. Mieluisaksi sen teki se, että tapasi kylän melkein kaikki kakarat samaan aikaan, vaikka tietysti oltiin oltu päivällä koulussa, niin oli sitä vielä jäänyt energiaa illaksikin asti. Yleensä postitaloon tultiin jo hyvissä ajoin, ainakin puoli tuntia ennen postin saapumista, jotta jäi aikaa olla vaikka hippasta tai leikkiä jotain muuta sen aikaista leikkiä.
Postitalo Häkkänen
Katuvaloja ei ollut, kuten ei vieläkään Himalansaaren raitilla ole, joten vuoden pimeimpään aikaan täytyi tietä kulkea lähes "käsikopelolla", ja kun sitten sattui ns. "Liisan liukkaat" tai "Kaisan kaljamat", matka oli selaisella pääkallokelillä tosi mielenkiintoinen.
Postin Heiniemeltä pääsääntöisesti kuljetti Esko Mettinen tai Jukka Mettinen ja saattoi sen joskus tuoda Heiniemen postin hoitaja Eino Mettinen. Himalansaarelle tuodun postin Häkkäsen Elina jakeli kylän eri suuntiin lähteville hakijoille, ja niin kotimatka posti kainalossa voi alkaa. Silloinkin joulun aikaan postimäärä lisääntyi huomattavasti, jotenka painoa oli pienelle pojalle aivan yllin kyllin. Kello oli tavallisesti lyönyt iltaseitsemän, kun homma tuli suoritetuksi, ja jos oli oikein huono keli ja sää, niin meni vieläkin myöhäisemmäksi.
Matkan varrella postitalosta Rantalaan on monta vanhaa taloa, joista Kieveri oli jo esittelyssä.
Tässä kuvassa Eero ja Helmi Kontisen talo, jossa oli toiminut myös Himalansaaren ensimmäinen kauppa, kulmakamarissa. Silloista kauppaa hoitivat Aatu ja Olga Kärnä. Isossa kammarissa on toiminut jossain vaiheessa myös alakoulu. Talossa asui Eero, Helmi, Kaija ja Kari Kontinen. Talon asukkaista muistan myös siellä kortteeranneen, Amerikassa asuneen maalarimestari Otto Haikosen. Entisaikaan tässä talossa on asunut hyvin moni Himalansaaren koulua käyvä nuori. Äitinikin luulen kuuluvan niitten joukkoon.
Kontiseen oli hankittu kylän ensimmäinen televisio ja katsojia riitti lähes joka ilta yömyöhälle. Mieluisin ohjelma, jota minäkin lähes joka sunnuntai kävin katsomassa Kontisen tuvassa, oli Sirkuspapukaija ja tietysti piirretyt ohjelmat, milloin niitä ilmestyi. Jännitystä illan ohjelmiin toi amerikkalainen helikopteripoliisisarja Highway Patrol, ja myös Danny Kaye -show oli yksi katsotuimpia ohjelmia.
Kontisen vastakkaisella puolella on Himalansaaren kirkko, joka valmistui 1915.
Näiden kahden rakennuksen välissä on koivukuja. Talvisin joutui auramies hyvin tarkasti sovittamaan ajoneuvonsa puitten välistä.
Ylöspäin tietä noustessa vasemmalla on Korhola, jossa asui Elli ja Väinö Korhola ja lapset Eija, Vesa, Päivi ja Veijo. Tässä talossa toimi jonkin aikaa myös Himalansaaren postitoimisto.
Himalansaaren kansakoulu oli siinä oikealla puolen tietä.
Seuraavana Ahola, jossa asui paikallinen kätilö Lempi Pettinen, joka minutkin on maailmaan auttanut. Se synnytys ei tosin tapahtunut normaaliin tapaan kotona saunassa, kuten tavallista, vaan sisävesilaivassa Saimaan aalloilla.
Kun oli jaksettu nousta yli kilometrin jatkuvaa loivaa ylämäkeä päästiin Heilanmäelle, josta tie erkani oikealle Heilaan ja vasemmalle Suopellolle, Ainin talolle. Edessä olikin alamäki, joka loppui vasta Saimaan rantaan.
Pikku mökki oikealla. Siinä asui Miina Martikainen.Tosin siitä ei ole jäljellä kuin piha-aitta ja hirret tämän pressun alla. Pellon takaa näkyi Mäkelä, siellä asui Esteri, Maija ja Matti Himanen.
MÄKELÄ
Jukaraisen Olga asusti tässä pikku talossa, joka on tänä päivänä kuin mansikka tienlaidassa.
Vanha Kökkö josta ei saanut edes kuvaa ottaa, oli heti vasemmalla. Siinä asui Adam Plathan, jolle me kannoimme useasti hänen vuoroviikollaan postin. Siitä vain sitten Kieverin pihan halki Anttilan suuntaan. Anttilaan jätettiin lopputaloille menevät postit. Kieverissä asui siihen aikaan Otto, Edla ja Anna Himanen. Työmiehenä heillä oli usean vuoden ajan Eino Heikkinen.
Kieverin talo pihan puolelta
Ylä-Anttilassa asui Antti ja Lahja Liukkonen perheineen ja Antin veli Aarne. Perheeseen kuului Aira, Mauno, Martti, Jorma ja Eero
Ala-Anttila
Ala-Anttilan (Viitikka) asukkat olivat Onni, Rauha, Sulo, Kaija, Salli ja Sauli Viitikka.
Moni vanha rakennus on saanut väistyä uuden tieltä, kuten tämäkin Ala-Anttilan "läpiajettava" asuinrakennus. Hirsitalot ovat saaneet lautaverhouksen tai sitten talot on purettu kokonaan. Onhan Himalansaareen toki rakennettu uusiakin komeita hirsitaloja.
Monet talot hoitivat postin haun itse Häkkäsestä, siksipä sinne aina kokoontuikin melkoinen joukko ihmisiä iltaisin. Se oli senaikainen sosiaallinen tapahtuma, jossa vaihdettiin kuulumiset suoraan korvasta korvaan. Silloin ei kytätty Salattuja elämiä tv:stä kuten nyt.
Rantalan talo "hökkeli"
Rantalassa asusti Esko, Aino, Kielo, Mauri ja Jarmo Liukkonen.
Vanhoja asuintaloja Himalansaarelta tietysti löytyy muitakin, joita ei mainittu tässä postimatkakertomuksessa. Mutta nämä talot ovat jääneet erityisesti minulle mieleen.
Suunnitteilla Himalansaareen on kuitenkin kerrostalo, jonka pitäisi valmistua Salonnenän niemeen huhtikuun eka päivään mennessä. Tässä kuva siitä, tämänhetkisestä rakennusvaiheesta.
Niin kuin aikaisemmissa jutuissa olen kertonut, Himalansaarella on hyvä olla ja asua ...mutta... tie tänne johtaa suurten monttujen ja röykkyjen, lähes ylitsepääsemättömien yli.
Kuvat ja teksti: Mauri Liukkonen
